31. tammikuuta 2014

Se tyttö juoksee päin seiniä ja kikattaa.

Minä olen tahtonut kirjoittaa. Tuijottanut tätä valkoista sivua ja yrittänyt jäsentää ajatuksiani.

Kun mitään ei tapahdu ja tapahtuu jotain. Mikään ei tunnu miltään ja silti joltain. Joinain päivinä hymy tarttuu minusta muihin. Väliin minuun ei tartu mikään. Kukaan. Kaikki on vain kaipausta ja ikävää.

Tapasin VK:n viikko sitten. Se on kovin samanlainen kuin Vihreesilmäinen. Ujo ja suloinen ja silti jotenkin... Paha poika. Suudeltiin ja ei oikein tuntunut miltään. Edes pienessä humalassa. En halua siltä edes seksiä.

Herra Kahdeltatoista haluaisin seksiä. Työkaveri. Siitä on tullut minulle hyvän seksin ruumiillistuma. Oivoi. Hyvännäköinen mies, hyvännäköinen kroppa. Ihana. Herttainen. Yritän miettiä vain sitä, kun viime viikonloppuna törmäsin siihen baarissa ja se oli.. Inhottava. En minä ehkä halua siltäkään seksiä.

Kolmentoistakin kanssa sovin ihan puhtaat seksitreffit, mutta peruin ne, koska VK. Harmittaa tavallaan ja tavallaan ihan hyvä ehkä. Purrrrr. En ole koskaan laittanut kenellekään puolituntemattomalle niin rivoa tekstiviestiä. Mutta toimi. Olisin saanut mitä halusin, jos olisin halunnut. Tyhmä minä.

Että mistä sitä oikein sitten olisi kirjoittanut.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti