20. tammikuuta 2014

Mikään ei satuta kosketa

Haista paska.

Mitä voi olettaa Vihreesilmäisen kaverilta? Ohareita. Lupaan silti tavata sen huomenna. Viikon päästä olen luultavasti käynyt jo sen sängyssäkin sitten. Minä oon aivan saatanan tyhmä muija.

Ja vittu Jääkiekkoilija. Vitttuu. Suunnittelee vievänsä minut lauantaiyönä johonkin helvetin vintille ja ottavansa minut. Kauan ja kovaa. Joo, ei minulta kysytä. Haistakoon sekin.

Paljon kirosanoja. Tarpeettomia. Joskus silti tarpeen.
Jotta voi huomenna herätä taas hymyillen.

2 kommenttia:

  1. Ihmissuhteet on kummia.. miten jonkun ihmisen voi vaan antaa satuttaa itseään, vaikka tietää ettei se ole sen arvoista - ja kuitenkin haluaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kummaa! Järjetöntä. Ja ainakin minulle, ah, niin tavallista.

      Poista