26. huhtikuuta 2011

VIHREESILMÄINEN

Hmmm. Niin. Tapasin uuden pojan lauantaina.

Sillä on aivan hirvittävän kauniit silmät, vihreät. En tiedä pitävätkö pojat siitä, jos niiden silmiä sanoo kauniiksi, niin en uskaltanut sanoa sitä sille. Tyydyin vain sanomaan, että rakastan vihreitä silmiä.

Kun kerroin terapeutilleni tuoneeni yhden pojan kotiini hyvin varhain sunnuntaiaamuna ja kerroin että juteltiin johonkin yhdeksään asti aamulla. Se kysyi aivan hölmistyneenä "Eikö teillä ollut sitten mitään seksiä yhtään?!" Taitaa terapeuttini tuntea tämän yhden säälittävän seksinnälkäisen tytön melko hyvin.

Mutta joo. Oli meillä seksiäkin. Se oli ihanaa, olinhan kuukauden ilman. Ja oih, sillä on ihana kroppa. En yleensä välitä kovasti sellaisista.. No tuollaisista. Mutta silti. Oli se seksikäs. Se kosketti minun rintoja ja sanoi että ne on varmaan neljä kertaa isommat kuin se on koskaan koskettanut ennen. Ja tykkäsikin kyllä niitä sitten kosketella.

Ja muutenkin niin hirvittävän kovin mukava poika. Vaikka jännä miten maailma on pieni. Yksi sen vanha koulukaveri on myös maannut minun sängyssäni. Tosin se kaveri ei koskaan uskaltanut ottaa yhtäkään vaatetta pois, vaikka nukuttiin. En ole kuullut siitä enää kovin pitkään aikaan. Eikä minulla sille olisi oikeastaan mitään sanottavaakaan. Ehkä hymyilisin jos näkisin joskus. Voi olla että en.

Mutta Vihreäsilmäinen pyysi minun puhelinnumeroani. Ja sitten kirjoitin sen sellaiselle sydänlapulle. Ja se antoi omansa. Ja jälleen. Minä olen niin kovin huono näissä. Lataan heti aivan liikaa. Vaikka enhän edes tunne koko Vihreäsilmäistä. Ja tiedän sen verran ettei sekään ole kaikkein eheimmästä päästä, rikkinäinen lapsuus ja masennuslääkkeitä.

Ja olen jo aivan lumoutunut sen niin kauniista silmistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti