En ole enää raskaana.
Koskaan en ole tuntenut sellaista kipua. Oksensin siitä kivusta. Huusin.
Kipupiikkejä oli sitten lopulta vain kaksi, n. vartin kesti kerrallaan. Elämäni hirveimmät hetket.
Jääkiekkoilija pyysi anteeksi olleensa paskahousu. Samalla kuitenkin käski unohtamaan koko asian. Olla ajattelematta. Lähtee huomenna Prahaan, vaikka minun sinne piti lähteä ensi viikolla. Sen olisi pitänyt olla näkemässä ja kuulemassa, mitä se "ainoa vaihtoehto" oikeasti oli. Se olisi ansainnut sen ihan niin kuin minäkin.
Olen hajalla. Kaipaan syliin.
Tämä osuu niin kipeeseen, etten oikein pysty sanomaan mitään. Hurjasti tsemppiä ja voimia, jos yrittää olla itselleen niin armollinen kuin vain ikinä pystyy, pääsee ehkä vähemmillä vaurioilla.
VastaaPoistaKoin itse saman viime kesänä. Tuntui pahalta. Tyhjältä sen jälkeen. Älä mieti asiaa enää. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, sanoja sanomattomiksi. Voimia!
VastaaPoista