Aloin leipoa leipää. Päädyin itkemään keittiön lattialle.
Välillä on ihan loputon ikävä Tyttöä. Välillä en välitä.
Joskus jopa ajattelen muita.
Lauantaina olin pitkästä aikaa ulkona. Raahasin kotiin semmoisen pojan. Kesken kaiken siinä sängyssä sitten vain sanoin, ettei mua oikeestaan nyt edes kiinnosta. Ei tajunnut idiootti kuitenkaan lähteä kotiin. Sitten kun vihdoin aamulla tajusi, kyseli haluanko pusuja vielä. Ootapa kun mietin.
Ei vaan jotenkin kiinnosta kukaan uusi. Kukaan mies. Kukaan.
Paitsi Tyttö.
Minä olen jotenkin aika hukassa. Aika hirveen hukassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti