Minä haaveilen Rokista. Pitkästä viikonlopusta vieraalla maalla. Aamuteestä kauppatorilla. Meteoriitista takapihalla.
Jostain, mikä rikkoisi tämän arjen. Tahdon odottaa jokaista huomista niin kuin odotan aina lauantai-iltaa ja viinipulloa.
Ennen riitti kaneli aamupuurossa. Kirkas huulipuna työpäivänä. Hienommat vaatteet ja illallinen kaupungilla. Hymy Kärrypojalta. Aurinko.
Olen minä silti aika fine. Vähän tylsistynyt vain.
(Ajattelin luvata itselleni taas vähän. Huhtikuu ilman humalaa. Poikkeuksena yksi ilta. Mutta silti. Ehkä tämäkin kestää about 12 tuntia. Mutta tekisi ehkä hyvää silti.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti