Siinä on sellainen nainen. Sillä on tavallaan seksisuhde ja oikeasti se rakastaa sitä miestä. Ja kai se mieskin sitä naista. Ai miksi se on minun lempikirja? Halusin minäkin kerran jotain enemmän.
Näin sinusta unta taas viime yönä. Käytin huumeita ja kirjoitin sähköpostiisi 'Pelasta minut.' Et kuulemma voinut, koska et enää kirjoita minusta runojakaan. Mutta vaikka minä olin narkomaani, minä olin oikeastaan jotenkin kumman onnellinen.
Minä olen ihastunut. Sellaiseen poikaan, jonka kanssa kuulemma käy huonosti. Se ei halua mitään vakavaa, mutta se antaa minun maata vaatteet päällä sen lähellä. Se tuoksuu hyvälle. Ja minä hymyilin tänään kun makasin sen vierellä ja sen vanhemmat oli seinän takana. Ensimmäistä kertaa se ei käskenyt minua lähtemään, vaikka emme olleet kahden.
Ja sitten se, jota en osaa unohtaa. Pyysi kahville, kun kaikkien hiljaisien viikkojen jälkeen sille humalassa soitin. Se ei koskaan ikinä ole pyytänyt minua kahville. Niin kuin sillä tavalla, että mentäisiin johonkin julkiseen paikkaan yhdessä. Eikä vain oltaisi ja harrastettaisi seksiä. Se oli kummaa. Ja teki minut järjettömän onnelliseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti