Yllä erään miehen syväanalyysi minun teksteistäni.
Jotenkin tuo on niin loistava, koska olin tulossa juuri kirjoittamaan minun eilisyöstä. Johon ei kyllä tällä kertaa liittynyt kuin mies. Sillä MINÄ olin BAARISSA SELVINPÄIN. Kyllä minäkin osaan, jos tahdon.
Oli tosi paljon outoa porukkaa siellä, vähän tuttuja, vaikka yleensä tuo paikka ei muuta sisälläkään kun niitä naamoja joita ei tahdo nähdä. Mutta oioioioi, oli sellainen yksi hirmu kivannäköinen uusi poika! Ja vähän silmäpeliä. hihi. Sitten jotenkin harmitti kun ilta läheni pilkkua, mutta koska olin selvinpäin, ujostutti kovasti. Ja vain lähdettiin.
Mutta. Koska minun kaverit oli hyvässä humalassa, eikä oikein tiedetty miten selviydytään ja minne, seistiin vain siinä baarin pihalla. Ja se poikakin. Ja mietin vain että kadun ihan kamalasti, jos en mene jotain sanomaan. Ja oolalaa, USKALSIN.
Ja nyt minulla on sen puhelinnumero, jolla en kuitenkaan varmaan uskalla mitään tehdä. Mutta olen silti aika ylpeä.
Ja se poika hurjan hyvännäköinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti