Aika onnellista.

Näin minä käyn viereesi nukkumaan. Suutelen selkääsi. Suljen silmäni ja haaveilen.

Omasta kodista. Yhteisestä kodista. Jossa asuu Sinä ja Minä ja ehkä pieni kissa, joka saa maailman eniten rakkautta ja on siksi lihava.

Meillä on appelsiini-mattoja ja kaapissa sinun Coca-Cola -lasit minun
Iittala-astiastoni kanssa. Meillä on keltainen pöytä ja rumat lattiat.

Me rakastamme ihan kamalasti koko kodin täyteen. Me rakastamme niin, että maailma on hyvä. Niin että kaikki on kamalan onnellista. Niin että minusta tulee kamalan kaunis ja sinä silität päätäni.

Minä alan pikkuhiljaa uskomaan, että minä olen onnellinen sinun kanssa. Että en halua enää miettiä, millaista olisi jos minä olisin jonkun muun tai en kenenkään. Minä olen sinun. Ja niin on hyvä. Ihan kamalan hyvä.