3. joulukuuta 2011

(Älä satuta minua.)

Enää ei ole vain minun ahdistuskohtaukset keskellä yötä. Nyt on sinunkin.

Minä sammutan valot ja käyn viereesi makaamaan. Sinä hengität raskaasti ja sanot että on niin kovin raskasta olla. Niin, muistatko. Minä kyllä tiedän, kuinka joskus tuntuisi helpommalta vain lakata olemasta. Pudota lattian läpi ja kadota.

Viime aikoina minä olen tahtonut sanoa, että tuntuu kuin olisin rakastunut sinuun. Sitten se on aina tuntunut liian paljolta. Meidän ei pitänyt olla mitään paljon.

Tänään sinä silti olet niin paljon. Niin helvetin paljon.

Enkä kuitenkaan sano että olet liikaa. Vaikka. Sinulle tytöt flirttailevat kun menet suorittamaan hygieniapassia. Sinun kanssasi ne tanssivat, kun menet poikien kanssa ulos. Sinun perääsi ne kääntyvät katsomaan.

Ja minä olen vain minä; Epävarmuus on toinen nimeni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti