Ei sillä etten aina olisi. Mutta huomenna erityisesti. On tanssiaiset.
Poikaystävä ei pääse armeijasta sinne. Se ei näe kun olen maailman upein ja säteilen ja se harmittaa minua.
Mutta se kirjoitti minulle kauneimman kirjeen ikinä. Se ei suostunut kirjoittamaan minulle kirjettä, mutta sitten hankin sille kirjepaperia ja -kuoria ja postimerkkejä ja kynän ja kaikki. Ja tänään minua odotti kirje kun tulin kotiin.
Se oli kauneinta mitä kukaan on minulle koskaan kirjoittanut. Tai sanonut. Tai tehnyt.
On se Poikaystävä aika maailman ihanin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti